Hola! … ja tervetuloa Cyclonen uusille ja entistä ehommille sivuille. Omasta puolestani valitan heti alkuunsa että sivujen updeittaaminen kesti näin julmetun kauan, mutta asioilla on tapana ottaa aikansa. Allekirjoittanut edustaa blogi-osiossa lähinnä omaa kantaansa toki Cyclone, Cyclone Voodoo ja oldskool-linssien läpi katsottuna.
Allekirjoittanut piti 2000-luvun alun jälkeen muutaman vuoden tauon pelaamisessa ja Joksan ja Raffen kuumottamana tarttui mutkaan kaudella 2007 parin pelatun skaban muodossa. Kaudelle 2008 valmistautuminen oli huolellisempaa ja kevään aikana kentällä tuli lingottua jokunen tuhat palloa kohti parempaa tulevaisuutta. Täytyy myöntää että ennen liigaviikonloppua poltteet pelaamiseen oli kovat, ihan niin kuin odotuksetkin. Vaan mites siinä sitten kävikään?
Suoraan sanottuna aika ristiriitaiset tuntemukset tällä hetkellä. Allekirjoittanut seurasi SPBL:n sarjojen tapahtumia koko viikonlopun ja vielä reilusti viikonlopun jälkeen takki on täysin tyhjä. Lauantain liiga- ja 1-div.päivä oli pituudeltaan jotain täysin käsittämätöntä ja Suomen olosuhteissa ennenkuulumatonta. Liekö syytä, seurausta vai jotain muuta, mutta iltaan kello 21.30 asti vesisateessa venyneet pelit eivät kuulosta enää järkevältä. Sunnuntain osalta keli oli parempi, mutta päivä jälleen kerran jotenkin turhan pitkä. Päivien pituuden päälle vielä parit torikokoukset, ylimääräinen kapteenien miitingi lauantaina, sekavia sääntötulkintoja ja ongelmia valotaulun kanssa niin hip hip hei vaan.
No, enivei, pelit pelattiin kaikkien sarjojen osalta ja voittajatkin saatiin ratkottua. Cyclone Voodoon osalta sijoitus oli jotain ihan muuta kuin odotettua ja ainakin allekirjoittanut on varsin pettynyt. Periaatteessa kentän toimivuus ja hommat muutenkin olivat selvää pässin lihaa, mutta kuin ihmeen kaupalla lapasteltiin ja pataan tuli kahdessa ensimmäisessä alkusarjan pelissä 2-1. Ensimmäinen piste voitettiin molemmissa, vaan kun se ei tahdo riittää jos kaksi seuraavaa häviää. Karmivaa ailahtelua ja keskittymisen puutetta, kukaan VDO:sta ei ollut tulessa. Itse asiassa allekirjoittanut alisuoritti vahvasti, kone ei vain yksinkertaisesti käynnistynyt. Valitan etten pystynyt antamaan katsojille sitä jossain määrin tuttua viihdettä tulenpalavien läpijuoksujen ja muiden yberkuumien muuvien muodossa. Hävettää suorastaan.
Viikonlopun positiivisin puoli on ehkä se että väsymyksestä ja kipeistä lihaksista huolimatta pelaamaan pitäisi päästä välittömästi ja että seuraavassa turnauksessa keskittyminen ja motivaatio on varmasti kovemmalla tasolla kuin Kirkkonummella.. yleisesti Kirkkonummen setti oli hyvää harjoitusta suurimmalle osalle paikalla olleista ja pitkistä päivistä ja lauantain vesisateesta huolimatta Suomen paintti-skene tuntui ehkä yhtenäisemmältä kuin millaisena olen se koskaan aiemmin kokenut. Tuntuu että joskus aiemmin kyräily tiimien ja pelaajien välillä oli huomattavasti yleisempää kuin nyt ja nykyään rakentava palaute ja muiden tiimien jeesaaminen otetaan lähestulkoon lämmöllä vastaan. Eli kaikesta säädöstä huolimatta meininki oli oikeastaan aika hyvä ja propsit on pakko jakaa kaikille läsnäolleille, tuomaeita unohtamatta. Tuomareilla oli jälleen kerran raskain ja epäkiitollisin taakka koko hommassa.
Tässä vaiheessa on vielä pakko toivottaa tsempit Cyclonen millebändille ja muillekin jotka Toulouseen matkaavat. Mun puolesta kundit saavat jälleen kerran näyttää että Suomessa todella osataan pelata kovaa ja hyvin, paineita pelkäämättä. Ensi kerralla paremmin, kovempaa ja kaikkea muuta jänskää. Jeh.
Joku voisi tietysti sanoa että voitto oli tiukilla ja niinhän siinä tietysti loppujen lopuksi kävi. Vaan kivempi on voittaa kun kilpailu on tiukkaa, eikös?